Kirkollinen vihkiminen

Kirkollinen vihkiminen on mahdollista toimittaa kirkossa tai muussa siihen soveltuvassa paikassa. Kirkollisen vihkimisen voi järjestää myös pienimuotoisesti, läsnä tulee kuitenkin olla vähintään kaksi todistajaa. Vihkiminen voidaan toimittaa hyvinkin yksinkertaisella tavalla. Esimerkiksi häämarssit ovat täysin vapaaehtoisia.

Kirkollinen vihkiminen voidaan suorittaa myös morsiusmessun kaavalla, joka on jumalanpalvelus, johon kuuluu avioliittoon vihkiminen ja ehtoollisen vietto.

Vihkimiseen voi halutessaan tehdä käsiohjelman, josta käy ilmi vihkitoimituksen kulku, virsien ja laulujen sanat sekä häämarssit ja muut tiedot musiikista.

Kirkkoa on yleensä mahdollista koristella, mutta koristelun suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon kirkon muu käyttö ja rajattu aika, joka on käytettävissä muiden mahdollisten tilaisuuksien takia. Suosituimmissa vihkikirkoissa tilaisuuksia voi olla puolen tunnin välein. Kirkon koristelua kannattaa suunnitella kirkon vahtimestarin kanssa, sillä hän tuntee kirkon tilat ja osaa arvioida koristeluun ja sen purkamiseen vaadittavan ajan.

Joissakin kirkoissa on morsiushuone, jossa morsiuspari tai usein vain morsian valmistautuu vihkitilaisuuteen ennen sen alkua.

Vihkitilaisuudessa lähisukulaiset istuvat yleensä etupenkeissä. Tapana on, että morsiamen suku ja ystävät istuvat vasemmalla ja sulhasen oikealla puolella kirkon takaosasta katsottuna. Vieraat nousevat yleensä seisomaan häämarssin alkaessa.

Vihkipari voi kulkea koko matkan alttarille yhdessä, morsian sulhasen vasemman käden puolella. Vanhan perinteen mukaan morsiamen isä tai muu sukulainen voi myös saattaa morsiamen alttarille. Jos morsian saatetaan, hän kävelee häämarssin soidessa saattajan oikean käden puolella. Sulhanen odottaa alttarin äärellä ja lähtee häämarssin alkaessa morsianta vastaan. Kirkon keskivaiheilla saattaja luovuttaa morsiamen sulhaselle ja vihkipari jatkaa matkaa siten, että morsian on nyt sulhasen vasemmalla puolella.

Mikäli seremoniassa on morsiuslapsia, he kävelevät esimerkiksi yhdessä kaason kanssa kirkon keskikäytävää pitkin alttarille päin alkumusiikin soidessa tai vaihtoehtoisesti hääparin perässä ja menevät istumaan etupenkkeihin esimerkiksi vanhempiensa tai isovanhempien luokse. Isommat morsiuslapset jaksanevat seistä seremonian ajan kaason vierelläkin, mutta yhtä hyvin he voivat mennä suoraan istumaan.

Vihkimisen ajan morsian on sulhasen vasemman käden puolella. Papin julistettua parin aviopuolisoiksi, pari voi suudella alttarilla.

Kirkossa voi olla myös vihkiryijy, joka asetetaan alttarin eteen. Morsiuspari seisoo sen päällä vihkimisen ajan. Ryijy symboloi avioliiton rikkoutumattomuutta, eivätkä muut saa astua ryijyn päälle.

Vihkimisen jälkeen hääpari odottaa morsiushuoneessa tai sakastissa, että vieraat siirtyvät ulos kirkosta hääparia vastaanottamaan. Morsiuslapset voivat jakaa kirkon ovella häävieraille saippuakuplapulloja tai tähtisadetikkuja, joilla hääparia tervehditään heidän tullessaan kirkon ovista. Vieraat tekevät kirkon uloskäynnille kunniakujan, jossa tuoretta avioparia tervehditään heittämällä riisiä tai ruusun terälehtiä tai puhaltamalla saippuakuplia tai heiluttamalla tähtisadetikkuja tai huiskuja tai hurraamalla ja taputtamalla. Seurakunnalta tulee varmistaa lupa riisin tms. heittämiseen, sillä tämä saattaa olla kiellettyä lintujen suojelemiseksi.

Esimerkki kirkollisen vihkimisen vihkikaavasta, morsiusmessun kaava löytyy täältä.

Alkumusiikki
Alkusiunaus
(Johdantosanat)
(Psalmi)
Rukous
Raamatunluku
Puhe
Kysymykset
Sormusrukous
(Sormuslupaukset)
Avioliiton vahvistaminen ja aviopuolisoiden siunaaminen
Virsi
Rukous
Isä meidän -rukous
Siunaus
(Musiikkiesitys)
Lähettäminen
Päätösmusiikki

Omat valat osaksi vihkimistä

Omien valojen lukeminen vihkitilaisuudessa olisi taatusti koskettava ja hanat aukaiseva hetki, mutta mitä valassa voisi sanoa, miten sen aloittaa ja toisaalta miten kaiken sanottavan saa mahtumaan muutamaan lauseeseen.